20.06.2012

Verkkouutiset

Uhkakuva Euroopasta:
«Mihin valtioita tai puolueita ylipäätään tarvitaan?»
(«Council of Europe worried about the state of democracy in Europe»)


Kirjoittanut SUVI UUSITALO

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on huolissaan demokratian tilasta Euroopassa.

- Tosi iso asia on se, miten me kansanedustajina pystymme toteuttamaan demokratiaa sillä tavalla, että kansalaisten luottamus ja legitimiteetti tähän järjestelmään säilyy, Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) sanoi aihetta käsittelevässä tilaisuudessa eduskunnassa.

Hänen mukaansa talouskriisi nostaa kansalaisten ja päätöksentekijöiden mieliin monenlaisia pelkoja ja avuttomuuden tunteita.

- Valitettavasti nämä tunteet ovat johtamassa Euroopan sisällä ääriliikkeiden uuteen nousuun. Olemme saaneet nähdä perusoikeuksien ja -arvojen rajoilla liikkuvia kannanottoja, jotka haastavat sananvapauden tulkintoja. Tietenkin mielenilmaukset, eriävät mielipiteet ja kritiikki, ne myös kuuluvat kaikki demokratiaan, Huovinen sanoo.

Euroopan neuvosto käsittelee ensi viikolla Strasbourgissa useita demokratian tilaan liittyviä raportteja. Ne käsittelevät mm. talouskriisin vaikutusta demokratiaan ja nuoreen eurooppalaiseen sukupolveen. Myös esimerkiksi valtion roolia tarkastellaan.

Pettymyksiä

Kun tärkeät päätökset siirtyvät talouskriisissä demokraattisen päätösvallan ulkopuolelle, kansa kokee, ettei heitä kuunnella. Tällöin kiistelty populismi valtaa alaa. Tutkija huomauttaa, että Euroopan neuvoston raporttiluonnoksissa käsitteet ja määritykset ovat menneet paikoin sekaisin.

- Populismi ja muukalaisvastaisuus nousivat demokratian kriisistä ja talouskriisistä. Soinilaiseen, amerikkalaistaustaiseen populismiin sopii tulkinta, jossa pyritään puhumaan kansan puolesta ja kansan nimissä, ilman että määritellään kansa. On olemassa myös toisenlaista populismia, jossa pyritään taas määrittelemään kuka on kansaa ja ketkä ovat sen vihollisia, sanoo populismia ja paikallisdemokratiaa tutkiva Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen.

Euroopassa on syntynyt uusia poliittisia liikkeitä. Esimerkiksi Unkarissa ihmiset ovat pettyneet poliitikkoihin ja äänestäneet valtaan oikeistokonservatiivisen Fideszin sekä romanivastaisen ja antisemistisen Jobbikin. Palosen mukaan juuri pettymys politiikkaan johtaa ääri-ilmiöihin.

- Jos valtio ei anna ihmiselle mitään, ihminen alkaa kysyä, mihin sitä ylipäätään tarvitaan. Tai mihin tarvitaan puolueita, jos ne eivät enää kanavoi tai tuota arvoja ja arvostuksia ja poliittisia vaatimuksia joita kansalaiset haluaisivat.

Palonen peräänkuuluttaakin talouskriisin monipuolista julkista käsittelyä, jotteivät ihmiset hylkää demokraattista järjestelmää.


Kontakt mit Andreas Gross